Sharpe 1,95

Avainsanat

,

Elokuun puolivälissä elvistelin täällä blogissa kolmannesta tähdestä Shareville-palvelun sijoitussalkkureittauksessa. Mistä niistä tähtiä oikein tulee? Tässä selitystä tämän aamun tilanteen mukaisena:

sharpe

Ilmainen matalapalkkatuki

Avainsanat

, ,

Poliittisessa keskustelussa on herätty yksinkertaiseen lainalaisuuteen: Työhön otettavan henkilön työn tuottavuuden on työnantajan arvion mukaan oltava korkeamman, kuin työn antamisesta todennäköisesti aiheutuvat kustannukset + tuottotavoite. Ja toisaalta työtekijälle työstä käteen jäävän palkan on oltava riittävän paljon suurempi, kuin mitä sosiaaliturva on.

Pienimmissäkin palkoissa on paksu kiila kuluja ja veroja työtekijälle työstä käteen jäävän palkan ja saman työn työnantajalle aiheuttamien kokonaiskustannusten välillä. Kaikista yksinkertaisin tapa korjata nykyistä tilannetta olisi määrätä suorat palkkojen sivukulut progresiivisesti kerättäviksi niin, että matalimmista palkoista sivukulut (ja myös verot) olisivat 0 %. Vastaavasti suurista tuloista sivukulut olisivat enemmän kuin nykyisin.

Yllä oleva ratkaisu parantaisi matalapalkkaisen työn tarjontaa huomattavasti, koska matalapalkkaisen työn tekijän tarvitsisi tuottaa vain oman käteen jäävän palkkansa (+ työn tuottotavoitteen ja palkallisen vapaiden palkan) verran. Toki tuottavuutta pitäisi sisämarkkinoille jäävien kuluttajahyödykkeiden osalta muodostua myös alv:n kattavasti.

Protektionismi on aina haitallista

Avainsanat

,

Myös Britannian ja EU:n välinen protektionismi. Joten kiitos ei tullimuureille siihen väliin.

Jos Britanniasta löytyy edullista tuotetta EU-markkinoille Brexitin jälkeen, niin tänne vaan. Toki vastavuoroisesti, eli jos täältä löytyy britti-markkinoille uppoavaa hyödykettä, niin kauppa käyköön. Jos britti-hyödykkeet pärjäävät niin hyvin, että EU:n alueella oleva tuotanto ei pärjää, niin annetaan näkymättömän käden siirtää niitä resursseja sellaisille tuotannon sektoreille, joilla pärjäämme.

Entä jos emme meinaa pärjätä tarpeeksi monella sektorilla, jotta taloudellinen hyvinvointimme säilyy tai jopa paranee? Siis yleensä ottaen. Ei pelkästään Britannia-EU -akselilla.

Ennen muinoin asia hoidettiin isolla D:llä. Joka ei siis tarkoita sitä, että Danny olisi lähtenyt maailmankiertueelle keräämään kansalle ulkomaanvaluuttaa, vaan devalvaatiota. Eli  vain hieman mutkia suoristaen palkkojen ja tulonsiirtojen alentamista niin, että markkamäärät palkka- ja lapsilisäkuiteissa säilyivät kuitenkin leikisti ennallaan. Niillä markoilla ei vaan saanut enää ostettua niin paljon kuin ennen. Etenkään ulkomaan matkaa ja -rompetta.

Niin ikävältä kuin se kuulostaakin, ei tälläkään hetkellä ole uusien nokioiden keksimisen lisäksi kai tarjolla muuta, kuin sisäistä D-vitamiinia. Eli siksi ne 24 vuosityötuntia per nuppi lisää kilpailukykysopimuksessa. Ja pai tö vei, eli osta tie: protektionismi on aina haitallista. Myös kunnallinen protektionismi. Mutta ehkä siitä sitten joku toinen kerta.

Kolmen tähden piirakka

Avainsanat

, ,

Olivat näemmä lykänneet kolmannen tähden salkulleni Nordnetin Shareville-palvelussa. Sen kunniaksi julkaisen piirakan täälläkin. Nimeltä mainituiksi yltää kolme juhannusostoksistanikin, joiden kehitystä tarkastelin reilu viikko sitten.kolmas_tahtiHäveliäisyyssyistä olen piilottanut arvon, ettei sen vaatimattomuus tikahduttaisi ketään nauruun. Ankaran vastuun periaatetta kunnioittaen haluan välttää kuoliaaksinaurattajan vastuut.

Ehdottomassa uskossa ei ole mitään vikaa

Avainsanat

, ,

Tämän postauksen innoittajana on Helsingin Sanomien artikkeli: Tulin uskoon ja tuputin Jeesusta teinitytölle – mitä ihmettä rippileirillä tapahtui?

Kuten jo otsikosta voi päätellä, jutun kirjoittaja kyseenalaistaa oman nuoruutensa uskoa ja etenkin sitä, että hän oli välittämässä tätä uskoa eteenpäin. Jutussa on lainaus: ”Vain oikein uskomalla pelastuu ja saa iankaikkisen elämän.” Artikkelin konteksti sen sijaan pohjautuu kirjoittajalle muodostuneeseen polkuun pois siitä uskosta: ”Ajatus minun käsilläni olevasta yksittäisestä, sanallistettavasta totuudesta muuttui oudommaksi ja oudommaksi.”

”Jeesuksesta. Siitä, että hän on kuollut sinunkin syntiesi tähden. Ja että kun vain uskoo häneen, ei joudu kadotukseen, vaan saa iankaikkisen elämän.” Näin jutun kirjoittaja kertoo kertoneensa muillekin. Sille, että niillä rippikouluilla, joissa hän oli ollut oppilaana ja isoisena oli opetettu noin, kirjoittaja antaa toisenlaisen verrokin vaihtoehtona: ”Usein rippileiri ei ole ensisijaisesti uskonnollinen tapahtuma.”

Kysymys kuuluukin, kumpi on kristinuskon pointti: edellisen kappaleen alun ”sovitusoppi” vai saman kappaleen lopun ”ei ensisijaisesti uskonnollisten tapahtumien järjestäminen.” Mikäli ensin mainittu, niin kyseinen kristinusko taitaa edelleen kuulua uskonnonvapauden piiriin. Samoin kuin siitä uskosta kertominen niin lapsille, kuin teineille, kuin aikuisille. Kyseessä on uskonnonvapauslainsäädännön tarkoittama positiivinen uskonnonvapaus, ja sen puitteissa toimiminen. Siinä ei ole mitään vikaa.

Brexit ei ollut pörssimaailmanloppu

Avainsanat

, , , ,

Brittien kansanäänestystulos EU-erosta tuli tiettäväksi juhannusaattona 24.6.2016. Ne pörssit, jotka sinä päivänä olivat auki, tulivat rajusti alas. Itse päädyin tekemään muutamia ostoja, joista avauduin ”Ostoja” -blogipostauksella. Kuinka niille ostoksille on toistaiseksi käynyt? Nyt kuuden viikon jälkeen eilisen päätöskursseilla näyttää tältä:

BASF SE NA O.N. +2,66 %
BAY.MOTOREN WERKE AG ST +10,93 %
BAYER AG NA +6,31 %
CONTINENTAL AG O.N. +2,65 %
DAIMLER AG NA O.N. +9,86 %
ISS A/S +3,66 %
keskiarvo +6,01 %

Kaikki siis plussalla, ja nousujen keskiarvo on ollut reilut kuusi prosenttia. Prosenttien määrittämisessä on huomioitu ostojen kustannukset, mutta ei joskus edessä olevien myyntien kustannuksia. Markkinat näyttävät siis tällä hetkellä olevan sitä mieltä, ettei Brexit nyt ainakaan Mersulle ja Bemarille niin katastrofalista olekaan, vaikka heti äänestyksentuloksen selvittyä alkoi kauhesti pelottamaan.

Body count

Avainsanat

, , ,

Tässä viimeisimmän kahden viikon ajalta länsimaissa tehdyt massamurhat, murhattujen määrä ja tekoväline. Mukana yli viiden murhan iskut:

14.7.2016 Nizza, 84 murhattua. Tekoväline: kuorma-auto.

22.7.2016 München, 9 murhattua. Tekoväline: luvaton pistooli.

26.7.2016 Sagamihara, 19 murhattua. Tekoväline: veitsi.

Mitä tästä opimme? Jos mielikuvitusta omaava ihminen pohtii, miten saisi aikaan paljon ruumiita, niin keino kyllä löytyy. Huomionarvoisena asiana: millään rivillä ei ole mainintaa luvallisesta ampuma-aseesta.

DHL – posti -käännöskone

Avainsanat

,

Näinä kansainvälisen pakettiliikenteen aikoina on ilmennyt tarvetta tulkkaukselle DHL:stä Postiksi. Joten tässäpä tätä: ”The recipient was not present.” Ja sama postiksi: ”Vastaanottajan luona on ollut este, jonka vuoksi lähetystä ei ole voitu toimittaa. Syynä voi olla esimerkiksi lukittu alaovi.” DHL-posti käännöksen tekijän huomautus: siitä samasta alaovesta pääsevät tavanomaisen päiväpostin jakelijat sujuvasti sisälle, eli alaoven koodi on kyllä Postin tiedossa.

Toinen käännettävä lause: ”The recipient has been informed.” Ja sama postiksi: ”Vastaanottajalle toimitetaan saapumisilmoitus.” DHL-posti käännöksen tekijän huomautus: huomaa aikamuodon muunnos, johon liittyy  ”has been informed” tiedon ilmaantuminen DHL:n seurantaan huomattavasti sitä aiemmin, kuin mitä saapumisilmoitus vihdoin vastaanottajalle toimitetaan. Kyseisen käännöksen saapumisilmoituksen toimittamisajankohdan auki, mutta tulevaisuuteen, jättävää muotoa ”toimitetaan” voi siten kyllä vahvasti puolustaa.

Ja samat kuvina:

dhl

posti

Brexit ja varsijousi

Avainsanat

Sixten Korkman on ollut sitä mieltä, että ”Britannia on ampunut itseään jalkaan.” Konsensusmielipide talousviisaiden joukossa kuulostaa olevan Sixtenin kanssa samoilla linjoilla. Ehkä EU oli kuitenkin ennen sitä ampunut itseään jalkaan varsijousella? Eli EU:ssa on katsottu hyväksi määrätä kaikennäköistä tarkasti hyväksi ja tarpeelliseksi arvioitua, jota jäsenmaiden ja edelleen niiden kansalaisten olkoon noudatettava. Vakkapa, että varsijouset olkoot kiellettyjä nisäkkäiden metsästyksessä.

Kyllä, näin sanoo NEUVOSTON DIREKTIIVI 92/43/ETY,annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta, LIITE VI. Eli näin ollen vaikkapa täällä Suomessa passaa metsästysoikeudellisen ampua rusakkoa metsästysaikana:
 –
1. kiväärillä, jonka patruunan luodin painon on oltava vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 200 joulea (E 100 > 200 J).
2. haulikolla, jonka kaliiperin on oltava 10–20.
Kunhan kohtien 1 tai 2 mukainen ampuma-ase on vähintään 600 millimetriä pitkä ja sen piippu on vähintään 300 millimetriä pitkä. Kolmaskin vaihtoehto kuitenkin on:
3. ”tavallisella” jousiaseella, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia (180 N), kunhan nuolen kärki on sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava.
Mutta ei siis varsijousella, vaikka sen tehot ja nuolen ominaisuudet olisivat kohdan 3 mukaisia. Ai miksi ei? Kts. tämän postauksen toisen kappaleen linkki. Äkkinäinen voi toki ihmetellä, että mitä se EU:lle kuuluu, kuoleeko itä-uusimaalainen rusakko kiväärin luotiin, hauliparveen, pitkä- tai taljajousen nuoleen vaiko varsijousen nuoleen. Mutta niin ovat harkinneet, että kuuluu se.
Varsijousimetsästys ei liene ollut merkityksellinen brittien EU-äänestyksessä. Voi olla ihan mahdollista, että aikanaan, kun varsijousella metsästämisen kielto on tullut luontodirektiiviin, britit ovat ehkä olleet jopa sen kannalla. Mutta EU-sääntelyn periaatteella, perinpohjaisuudella ja kaikenkaatavuudella yleensä ottaen lienee ollut suurikin merkitys siihen, että britit päättivät lähteä nostelemaan EU:sta. Euroopan ainoat EU-skeptikot eivät ole Britanniassa. Joten voisitteko siellä Brysselissä ystävällisesti keskittyä jatkossa uuden sääntelyn rakentamisen sijasta vanhan turhan sääntelyn purkamiseen?

FIexit-kansanäänestyskeskustelu tulee

Avainsanat

, ,

Tai onhan se jo tullut. Päämisteri Juha Sipilä totesi eilen, ettei Suomeen tule kansanäänestystä EU-erosta. Mutta viimeistään ensi vuonna näyttävät todennäköisesti joutuvan aiheesta vielä eduskunnassa keskustelemaan:

fiexit

Kansalaisaloite.fi:n palveluun näyttää neljässä päivässä ja yhdessä varhaisaamussa kertyneen jo reilut 8.000 kyseistä kansanäänestystä kansalaisaloitteen kautta vaatinutta. Kun allekirjoitusten keräysaikaa on jäljellä liki kuusi kuukautta, vaikuttaa 50.000 allekirjoituksen rajan täyttyminen todennäköiseltä. Sehän ei toki tarkoita sitä, että kansanäänestys silloin tulisi järjestettäväksi. Mutta vähintään valiokuntakäsittelyyn eduskunnassa asia siinä tapauksessa jälleen tulisi, ja sitä kautta poliittiseen keskusteluun.