Avainsanat

, , , ,

Suomi tarvitsee innovaatioita. Mutta ei sellaisia innovaatioita, kuin millaisen Helsingin kaupunki on innovoinut Ylä-Malmin torille: vesiaiheen ilman vettä. Itselleni sana vesiaihe oli pitkään vieras, mutta myöhemmin yksi sellaiseksi tarkoitettu on tullut kovasti paljon tutuksi lähikauppareitiltäni.  Tässä blogipostauksessa on siis agraariyhteiskunnan aikaisin termein ilmaistuna oma lehmä ojassa. Toki muutaman kymmentuhannen muunkin lehmä, joille Ylä-Malmin tori on keskeistä kaupunkitilaa.

Kuvakaappaus Google Mapsistä täydennettynä punaisella Ylä-Malmin torin vesiaiheen sijaintiympyrällä. Kuvassa on linkki Google Mapsin tähän sijaintiin:

vesiaihe

Kahdeksan kuvaa kertonee enemmän kun kahdeksan tuhatta sanaa. Toki yksi niistä kuvista on lehtileike:

5.7.2017:

28.5.2017:

17.3.2017:

19.11.2016:

14.8.2016 (10.8.2016 Koillis-Helsingin Lähitieto -lehti):

15.7.2016:

19.6.2016:

11.6.2016:

Kuvien koruttoman kertoman jäkeen tiivistetään niitä aiempaa historiaa kahteen riviin:

Vuodet 2013-2015:

Alas ollut vedellä täytettynä ja vesisuihkut päällä muutamia viikkoja.

Kuntarakennepoliittinen loppupohdinta:

Mikäli Malmi ei olisi kaupunginosa, vaan oma kaupunkinsa, ei sen keskustorin veistosallas olisi vuosikausia laiminlyötynä kaunistuksesta rumistukseksi.