Avainsanat

, ,

Kun minä olin pieni poika, niin Suomessa oli puhelinsalaisuus. Mitä se oli: kenelläkään ei ollut laillista oikeutta missään olosuhteissa kuunnella tai nauhoittaa toisten puheluita. Siis ei edes poliisilla. Ei edes oikeuden luvalla, vaikka poliisilla olisi ollut varma tieto siitä, että Liisa ja Kalle aikovat sopia viikon päästä tiistaina puhelimella milloin tekevät rötöksiä ja murhia. Oikeudella ei ollut lupa moisen syyn takia sallia puhelinkeskustelun kuuntelemista. Puhelinsalaisuus oli lainsäädännössä määritetty ehdottomaksi.

Ei puhelinkuuntelu maailmalla tuntemantonta ollut. Kommunismia tavoittelevissa maissa viranomaiset harrastivat sitä paljon ja hartaasti. Olihan tärkeää päästä selville yhteiskuntajärjestelmän todellisten ja oletettujen vihollisten verkostoista ja keskustelunaiheista. Puhelinkuuntelu oli tuttu teema myös amerikkalaisista elokuvista. Siellä toki heräteltiin tuomarit vaikka yöllä myöntämään lupia siihen. Mutta ei Suomessa. Suomessa kansalaisilla oli ehdoton puhelinsalaisuus.

Ei ole enää. Vähänkään vakavammasta rikoksesta jo valmistelun epäily mahdollistaa sen, että poliisi voi hakea oikeuden luvan epäillyn tietoliikenteen seuraamiseen. Siis tietoliikenteen. Puhelujen ja dataliikenteen. Vakavasta rikoksesta, tai sellaisen valmistelusta epäiltävien tietoliikenteen seuranta siis onnistuu nykylainsäädännöllä. Samalla tulee tietysti seurattua myös epäillyn kanssa yhteyksissä olevien viestintää.

Monessa muussa maassa ei ole niin nuukaa, vaan viranomaiset voivat seurata kansalaisten tietoliikennettä vapaammin. Suomeenkin on esitetty vapaampia säännöksiä. Perusteluina on esitetty esimerkiksi sitä, että kyllä monessa muussakin maassa tietoliikenteen seuranta on vapaampaa. Aivan loistava perustelu. Miten nöyryyttävää onkaan, että Suomessa kansalaisilla on parempi tietoturva oman tietoliikenteensä suhteen, kuin monessa muussa maassa.

On myös perusteltu, että kansalaisten muut oikeudet eivät saa olla ensisijaisia, jos sillä voidaan säästää ihmishenkiä. Kuulostaa hienolta periaatteelta, eikö vaan? Laajempia tietoliikenteen seurantaoikeuksia perustellaan terrorismin torjunnalla. Jos olen oikeassa käsityksessä, niin Suomessa on kuollut terroristisen teon uhrina toisen maailmansodan jälkeen kaksi ihmistä. Molemmat ovat liikaa.

Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuonna 2015 vajaat 1 700 henkeä. Siis yhdessä vuodessa. Alkoholilain viereillä oleva uudistushanke aiheuttaisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan alkoholiperäisiä kuolemia Suomessa noin 150 lisää joka vuosi. Voivatko kansalaisten muut oikeudet olla ensisijaisia, jos sillä voidaan säästää ihmishenkiä?

Vaatekaapissani ja välillä päällänikin on ollut puolenkymmentä vuotta T-paita, jossa lukee: 1984? Orwell oli optimisti

Jahka löydän sen taas, niin puen päälleni.